Hopsansaa !

Moni on varmasti kuullut sen vanhan koirankouluttuja jutun, jossa käsketään tekemään lehdistä rullia pitkin asuntoa ja aina koiran tehdessä jotain tuhmaa/ kiellettyä täytyy omistajan läimiä itseään rullalla otsaan :D 
Tänään kentällä miulle tuli aivan sellainen olo, teki mieli läimiä itseään ihan avokämmenellä. Tilanne jonka tämän aiheutti, seuraamiseen olllaan yritetty nyt saada lisä boostia, että seuraamisesta tulisi tyylikästä ja hyvällä sykkeellä menemistä. Kuvittelin meillä olevan taas pahin kriisi ikinä, kunnes meidän T tuli sanoi "eihän tässä ole mitään ongelmaa, ja jos olevinaan on niin keksitään siihen ratkaisu". Jotenkin tunsin itseni niin tyhmäksi, se että koirahan pelaa kun ohjaaja osaisi vain ohjata. Onneksi näitä T:n kaltaisi tyyppejä on olemassa, jotka auttavat ja neuvovat tälläisiä tuusia.

Tällä viikolla ollaan muutamat reenit tehty, yllättävän kivasti on mennyt. Toistaiseksi ollaan nyt makupala unohdettu, käytetään niitä vain uuden asian opetteluun koska Hugo rakastaa omia vihreitä narupallojaan. Jotenkin miulle myös jäi jonkin sortin trauma makupala+reenaus yhdistelmästä, juurikin sen kiertymän takia. Pallot on kuiten meille se paras juttu, joten miksi vaihtaa?. Tokon alokasluokan liikkeitä ollaan opeteltu ja osa sujuu oikein mallikkaasti, mutta tekemistä riittää vielä ennen kisoihin menoa. Hyppyä ei olla vielä kokeiltu, eiköhän sekin reeni pitäisi aloitella. Hugon kanssa ollaan joskus agilityä kokeiltu, käytin muistaakseni silloin sanaa "hyppy"? hypätessä joten luulisin Hugon tietävän mitä tarkoitan. Epäilen vaan vahvasti että kuumuu liikaa hypystä ei meinaa kestää käsissä ennen sitä. Paikkamakuu on nyt jäänyt meiltä ns. unholaan hetkeksi, kunhan mahakarvat kasvavat takaisin niin sitten ruetaan taas paikkamakuuta ottamaan. Paikkamakuu on kuitenkin Hugolla ollut vahva osa-alue, joten en usko sen tuovan ongelmia tai näin ainakin toivon.

Lenkkeilty ollaan nyt suht normaalisti, hieman pidempiä lenkkejä kuin aiemmin mutta lyhyempi kuin ennen kiertymää. Hugosta vielä huomaa että väsyy aika paljon pitemmän lenkin ja reenin jälkeen. Toisaalta väsynyt koira on onnellinen? Mutta ollaankin nyt käyty pienempiä lenkkejä harkkapäivinä ja pidempiä lenkkejä ns. vapaapäivinä. Maalla ollaan myöskin jonkin verran oltu, jossa Hugo saa vapaana juosta pihalla sekä metsälenkeillä. 


Ajattelin jo että talvi tulee, kerkesin jo liputtaa talven puolesta. Harmikseni lumit suli pois, ja vettä on satanut sitäkin tehden. Toivon runsas lumista talvea, päästään Hugon kanssa taas hangessa rämpimään ja päästään vetohommia tekemään. Viime talvena aloitettiin hiihtouraa Hugon kanssa, alkuun oli meno hurjaa mutta sekin rupesi sujumaan kivasti loppu talvea kohti. Talvisin hyvänä puolena on ettei rapaa/likaa kantaudu niin paljon sisälle, kuin nyt kurakeleillä. Toivotaan siis että lunta sataa metri tolkulla. Hugo on myös talvisin omasta mielestäni todella hyvän värinen, ruskeat kohdat muuttuvat punaruskeiksi ja musta on oikeasti musta. 


Jos jollain tiedossa tokoliikkeiden "kaaviota", eli siis suuntaa antavaa liikkeohjaajan järjestystä niin vinkatkaa ;) kiva olisi reeneissä ottaa ns. kilpailutilanne. 

Iloista talven odotusta, palaillaan :)

T&H

Syksy saapuu ja mietteissä pyörivät jo ensi vuosi..

Katsoin tänään ikkunasta ulos, mietin siinä samalla mihin kesä oikein hujahti? Millon on lupa syksyn tulla?.

Meillä kesä ja syksy on ollut yhtä toipumista,huoh. Tasan kaksi viikko sitten Hugolle tuli vatsalaukun kiertymä, joten siitä ollaan nyt toipilaana kotona oltu. Huomenna olisikin sitten tikkien poisto, miulla tietysti paljon kysymyksiä eläinlääkärille jatkoista. Toivotaan että nyt ei enään tulisi mitään leikkauksia tai muutakaan, nyt on Hugoa koeteltu ihan riittävästi. 

Syksyn aikaan tulee jonkin sortin masennus, reenit tuntuvat etteivät kulje eikä kehitystä tapahdu millään osa-alueella. Ulkona kamala sää osakseen aiheuttaa tunnetta "parempi ehkä jäädä kotiin kun sataa vettäkin.." tekosyitä rupeaa keksimään ihan pienistäkin asioista. Huolta on tällä hetkellä eniten aiheuttanut Hugon leikkaushaava, että kestäähän se puhtaana ettei sinne menisi kuraa yms kun vettä satanut useampana päivänä. Toisaalta on taas ihana aamulla mennä käymään pienellä pissatuslenkillä kun ollut pakkasta yöllä ja tiet ovat kuivat, on jotenkin niin raikas ilma. Täytyy vain ottaa itseänsä niskasta kiinni ja ajatella ettei mene enään kauaa kunnes on talvi. Talvesta pidän monista syistä mutta hyvänä esimerkkinä on, ettei koiran tassuissa kantaudu kuraa ja likaa niin paljoa sisälle kuin esimerkiksi sateisella kelillä. Talvella voidaan harrastaa Hugon kanssa potkukelkkailua ja hangessa rämpimistä ( mikä oli viime talvena aika hankalaa koska lunta ei juurikaan ollut), eli toivotaan että talvesta tulee runsas luminen muttei liian kylmä. 

Talvella harrastamista olen myöskin miettinyt, taas ikuisuus kysymyksen kera "millaiset kengät, takki,housut olisivat hyvät ja ennen kaikkea lämpimät". Seurasin facebookissa keskustelu jossa oli kysytty millaiset kengät talvella ovat lämpimät kentällä oleskeluun, moni oli vastannut että huopatossut sekä kuomat. Hieman yllätti nuo vastaukset, koska ajattelin että kaikilla jotkut todella kalliit talvikengät jotka on tilattu kaukaa. Rupesinkin miettimään että pitäisiköhän minunkin investoida kuomat, eihän ne mitkään kaikista kauneimmat ja muotitietoisemmat ole. Jotenkin kun ikää tulee lisää tekee mieli panostaa laatuun ja kestävyyteen, ehkäpä sitä viisastuu vanhempana. Mietinkin että tuskin kukaan siellä koira kentällä kyselee "MITÄ!!, onks siulla kuomat!". Täytyykin pitää siis silmät auki, kuomat kun saapuvat kauppaan niin olen ensimmäisten joukossa niitä ostamassa. 

Koirien talvimantteleita myöskin mietin, Hugolla on tällä hetkellä Hurtan talvimantteli johon olen ollut todella tyytyväinen. Tykkään siinä olevasta karvakauluksesta sekä heijastimet ovat todella hyvät, heijastimia pidän tärkeänä etenkin lähempänä joulua kun on pimeää melkein koko vuorokauden ajan. Ainoana miinuksena koen tuossa ko. manttelissa sen takaosan, ilmeisesti Hugolla on liian kapea peppu, koska takaosa jää kuin batmanin viitta liehumaan vaikka laittasinkin kuminauhat haaroväliin. Hugo on muutenkin pitkä runkoinen niin varmaan kokoa pienempi olisi tuossa manttelissa parempi, muistaakseni sitä sovitettiin ja pienempi koko jäi liian lyhyeksi. Mietinkin kuinka saisin manttelin kestämään paikallaan ilman mitään hirmuisia virityksiä? Jos teille on ideoita/vinkkejä antaa niin otan niitä mielelläni vastaan!.

Vuosi 2015, hmm. Pitkäänhän tätä vuotta ei enään jäljellä ole, joten olenkin kääntänyt katseet kohti vuotta 2015. Alkuun mietin kauhulla vuotta 2015, sitä että Hugo täyttää silloin jo 5v. Järkytyksestä selvittyäni mietin tavoitteita, olen huomannut että saadaan enemmän ajoiksi kun tavoitteet ovat selvät jo vuoden vaihteessa. Näyttelyitä tullaan varmaan käymään samoissa määrin kun tänäkin vuonna, mutta jotain muutakin tarvitsisi.. Nähtäväksi jää mitä tapahtuu, toivon vain että kaikki menee hyvin. 

Iloisia Syksy treenejä säästä huolimatta ! :) 

<3:llä T&H